Meren kuvaus, ihmettely, kunnioitus ja pelko ovat kuuluneet kuvan tekemisen kaanoniin aina esihistoriasta saakka. Varhaisimmat meren ja veneiden kuvaukset on hakattu kallioon 12000 eaa. Merest\u00e4 tuli yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi elementti, kun maisemamaalaus syntyi renessanssin aikana. Flaamilainen Jan van Eyck (1390\u20131441) maalasi useita kuvia, joissa kohtaukset tapahtuivat meren rannalla. Hollantilainen Jan Porcellis (1580\u20131632) maalasi myrskykuvauksia jotka alleviivasivat ihmisen heikkoutta luonnonvoimien edess\u00e4. Ranskalainen Claure Joseph Vernetin (1714\u20131789) teoksessa Haaksirikko yhdistyy meren kauneus ja kauheus.\u00a0 <\/span>Hollantilaisen video- ja performanssitaiteilija Bas Jan Aderin (1942\u20131975) teos purjehdus Atlantin yli<\/i> oli traaginen matka, minne taiteilija lopullisesti katosi.\u00a0<\/span><\/p>\n Aivan viime vuosina on tehty teoksia V\u00e4limerest\u00e4, paikasta, josta on tullut tuhansien siirtolaisten hauta ja t\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten eriarvoisuuden symboli. Meri muuttuvana allegoriana on antanut alustan eri sukupolvien taiteilijoille k\u00e4sitell\u00e4 ajattomia ihmisyyden k\u00e4sitteit\u00e4 sek\u00e4 ajankohtaisia ja poliittisia kysymyksi\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Renja Leinon teokset ovat paitsi henkil\u00f6kohtaisia ja emotionaalisia my\u00f6s analyyttisia ja poliittisia. Esimerkiksi kolmikanavaisella videolla “Archiving Ice”<\/i> Leino kuvaa j\u00e4\u00e4lauttojen ohi soljumista kauniin hypnoottisesti. Teoksen nimi muuttaa kuvien luonteen. J\u00e4\u00e4lautat ovatkin j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ismatkalla. Kauneuteen yhdistyy suru.<\/p>\n Sama suru on valokuvassa “Uusi merimaalaus”. Jan Porcellisin uhmaavat merimaalaukset n\u00e4yttiv\u00e4t ihmisen heikkouden luonnonvoimien edess\u00e4. Leino k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n asetelman ja kuvaa luonnon haavoittuvuutta ihmisten valintojen j\u00e4lkeen. Lev\u00e4 maalaa meren pintaan ihmisen k\u00e4denj\u00e4ljen aivan kuin suihkukone siniselle taivaalle valkoiset viivat.<\/p>\n N\u00e4yttelyn nimiteos “Darling Sea”\u00a0on Leinon irtiotto meren esteettisest\u00e4 havainnoinnista. Siin\u00e4 taiteilija uppoaa avannon hyiseen veteen. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n nousee pinnalle haukkomaan henke\u00e4, painuakseen j\u00e4lleen j\u00e4iden lomaan. Katkonainen pinnalla pysyminen on kuin hauraan olemassaolon kuvaus.\u00a0<\/span><\/p>\n Installaatio “Generations of Joy”<\/i> on kuin mielikuva onnellisen lapsen kauan sitten vietetyst\u00e4 kes\u00e4st\u00e4. On viipyilev\u00e4\u00e4 olemista, aurinkoa ja merta, jota kuvaa levoton mieli kameran takana. Taustalla lapsi tapailee pianon koskettimia. Sein\u00e4ll\u00e4 on puusta veistettyj\u00e4 laivoja eri vuosikymmenilt\u00e4. Kes\u00e4n ja meren tuoksu leijuu ilmassa. Samoin kuin kysymys: olemmeko valmiit luopumaan t\u00e4st\u00e4 kaikesta? \u00a0<\/span><\/p>\n Leinon teokset \u2013 ja kokemukset niiden takana \u2013 ovat syntyneet vuosikymmenien arkisesta suhteesta aiheeseen, sek\u00e4 tarkkailusta -ja tunteiden peilaamisesta asuinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 aukeavaa Saaristomerta kohtaan. Esimerkiksi Estonian uppoamiseen syv\u00e4sti j\u00e4rkyttynyt Leino reagoi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tekem\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 teoksen “Sattumasf\u00e4\u00e4ri <\/i>1994″. T\u00e4m\u00e4 on h\u00e4nelle luontainen tapa toimia. N\u00e4yttelyn teokset ovat siit\u00e4 todiste.<\/p>\nJari Silom\u00e4ki on dokumentaariseen valokuvaukseen keskittyv\u00e4 valokuvataiteilija, jonka teoksissa yhdistyv\u00e4t henkil\u00f6kohtaiset ja yhteiskunnalliset teemat.<\/h6>\n
![\"\"](\"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/RenjaLeino_DarlingSea_PERI.jpg\")
<\/a><\/p>\n