{"id":9673,"date":"2020-07-30T10:33:23","date_gmt":"2020-07-30T07:33:23","guid":{"rendered":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/?p=9673"},"modified":"2020-07-30T10:33:23","modified_gmt":"2020-07-30T07:33:23","slug":"riikka-haapalainen-kompostien-kompositioista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/riikka-haapalainen-kompostien-kompositioista\/","title":{"rendered":"Riikka Haapalainen: Kompostien kompositioista"},"content":{"rendered":"

N\u00e4k\u00f6kulma Noora Sandgrenin n\u00e4yttelyyn “Let” 5.10.\u201328.10.2018\u00a0Valokuvakeskus Perin galleriassa<\/h4>\n

N\u00e4ihin teoksiin ei kieli yll\u00e4. Jokainen yritys tavoittaa sanoilla Noora Sandgrenin kuvamaailmaa vain j\u00e4hmett\u00e4\u00e4, sopeuttaa ja alistaa sen vierasper\u00e4iseen kontrolliin. Perustuuhan looginen ja lineaarinen ihmiskieli siihen olettamukseen, ett\u00e4 asioista ja ilmi\u00f6ist\u00e4 tulee todellisia vasta kun ne on nimetty ja luokiteltu; vasta kun asioiden ja ilmi\u00f6iden v\u00e4lille on luotu eroja ja j\u00e4rjestyst\u00e4.<\/p>\n

Mutta n\u00e4iss\u00e4 kuvissa ei erottelevaa j\u00e4rjestyst\u00e4 ole. Niiden kielioppi v\u00e4istelee liukkaasti ihmiskeskeisten sanojen kontrollia ja haltuunottoa.<\/p>\n

Antropologi Mary Douglas on kuvannut, kuinka ihmiselle on tyypillist\u00e4 tarkastella maailmaa kategorioiden kautta. Kaikki se, mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 kategorioiden v\u00e4liin tai ulkopuolelle kuuluu marginaaliin: anomalioiden, kaaoksen, ep\u00e4j\u00e4rjestyksen ja ep\u00e4puhtauden alaan. Douglasin mukaan n\u00e4it\u00e4 marginaaleja, reuna-alueita, on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 pidetty tabuna, saastaisina ja tartuttavina. Mutta toisaalta niihin on liitetty my\u00f6s puhtautta ja kokonaisuutta heijastava pyh\u00e4n k\u00e4site. Ajattelen, ett\u00e4 Sandgrenin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4, lian, eritteiden ja j\u00e4tteiden omalakisesti synnytt\u00e4miss\u00e4 kompositioissa kyse on juuri sanoinkuvaamattomasta ihmeest\u00e4, ehk\u00e4 jopa pyh\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Miten siis kirjoittaa n\u00e4ist\u00e4 kompositioista? Olevaisuuden moneudesta, joka hengitt\u00e4\u00e4 ja v\u00e4r\u00e4htelee, on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kaunis, hauras ja outo? Vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 olisi v\u00e4istell\u00e4 kielen toimimattomuutta kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sanansa tuttuun eli ihmiseen \u2013 rakentaa taiteilijan toimijuudesta vahva ja ensisijainen.<\/p>\n

Ja onhan sanojen kohdentaminen Sandgrenin omaper\u00e4isiin ty\u00f6skentelytapoin todella palkitsevaa. Saa kuvailla, kuinka h\u00e4n vuodenkierron ymp\u00e4ri tutkii luontoa puutarhassaan, kylv\u00e4\u00e4 ja istuttaa.<\/p>\n

Eik\u00e4 Sandgrenin puutarhassa kylvet\u00e4 ja istuteta vain siemeni\u00e4 ja taimia. H\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vanhoja valokuvapapereita valottumaan kompostiin, kasvoilleen, lumeen ja vesisateeseen. H\u00e4n hankaa puiden j\u00e4lki\u00e4 kierr\u00e4tyspaperille. Piirt\u00e4\u00e4 valokuviin kielell\u00e4\u00e4n muotoa\u2026 Sandgren luo ja uudelleenluo puutarhan ajatusta paratiisinkaltaisena synnytt\u00e4misen, hoivan ja luomisen paikkana. Paikkana, jossa kaikki asiat ja oliot ovat tasa-arvoisessa suhteessa toisiinsa.<\/p>\n

Silti kielen kiinnittyminen ainoastaan Sandgrenin taiteilijatoimijuuteen kolonialisoisi puutarhan ja teosten kuvamaailman. Se yll\u00e4pit\u00e4isi rajoja ja vanhoja hierarkiasuhteita.<\/p>\n

Teoksia asuttaa rajaton moneus. Aineellinen ja aineeton, inhimillinen ja ep\u00e4inhimillinen, luonnollinen ja keinotekoinen vaikuttavat yhdess\u00e4 teoksiin. Siksi Sandgrenin taide pohjaa ep\u00e4varmuuksille: teoksissa k\u00e4ytetyt vanhat valokuvapaperit ovat ep\u00e4luotettavia, luonnon olosuhteet ennakoimattomia, kehon fyysiset reaktiot tilanne- ja s\u00e4\u00e4sidonnaisia.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4varmuuden eetos muistuttaa 1960-luvun uusrealistien pyrint\u00f6j\u00e4 kuvata todellisuutta mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isin taiteellisin elein ja representaatioin: antamalla todellisuuden vain piirty\u00e4 esiin. Silti Sandgrenin teoksissa ajatus todellisuuden omalakisesta esiintulemisesta on viel\u00e4kin radikaalimpi.<\/p>\n

Teoksia voi lukea n\u00e4kymin\u00e4, joissa valoherkk\u00e4 paperi kutsuu ja tallentaa pinnalleen vieraanvaraisesti kaiken, niin kutsutut kuin kutsumattomatkin. Erilaisuuden salliessaan teokset asettuvat alttiiksi tiedoille ja prosesseille, joiden sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 ja suunnista ei ole varmuutta. Teokset kuvantavat feministi-fyysikko Karen Baradin ajatuksia agentiaalisesta eli toiminnallisesta realismista: erilaisten ja yhteismitattomien asioiden, esineiden ja ihmisten muodostamasta eriytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 toimijuudesta. T\u00e4m\u00e4 yhteistoimijuus pohjaa horjuviin ja huojuviin suhteisiin, jossa varmuus ja turva ei ole kieless\u00e4 tai kategorioissa. Se itsess\u00e4\u00e4n on uutta, huokoista ja poeettista ilmausta.<\/p>\n

FT Riikka Haapalainen on taidehistorioitsija, tutkija, museopedagogi ja yliopisto-opettaja Aalto-yliopistossa.<\/h6>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/p>\n

<\/h6>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kuvat:
\nvasemmalla: Noora Sandgren \/ Dialogue 13.8.2016 (30 min, lilac explosion), 2016
\noikealla: Noora Sandgren \/ To compose – To decompose (microbes, 6 days), 2018<\/h6>\n
<\/h6>\n
<\/h6>\n
<\/h6>\n
<\/h6>\n
<\/h6>\n
<\/h6>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

<\/h6>\n
<\/h6>\n
<\/h6>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4k\u00f6kulma Noora Sandgrenin n\u00e4yttelyyn “Let” 5.10.\u201328.10.2018\u00a0Valokuvakeskus Perin galleriassa N\u00e4ihin teoksiin ei kieli yll\u00e4. Jokainen yritys tavoittaa sanoilla Noora Sandgrenin kuvamaailmaa vain j\u00e4hmett\u00e4\u00e4, sopeuttaa ja alistaa sen vierasper\u00e4iseen kontrolliin. Perustuuhan looginen ja lineaarinen ihmiskieli siihen olettamukseen, ett\u00e4 asioista ja ilmi\u00f6ist\u00e4 tulee todellisia vasta kun ne on nimetty ja luokiteltu; vasta kun asioiden ja ilmi\u00f6iden v\u00e4lille on […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":9670,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false},"categories":[249],"tags":[240,125,255,256,173,48],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/NooraSandgren-scaled-e1596019916592.jpg","jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paOqsS-2w1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9673"}],"collection":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9673"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9673\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9975,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9673\/revisions\/9975"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9670"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9673"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9673"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9673"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}