Uusi Turun taidehalli kasvaa maaper\u00e4lle, jossa kerrostuvat kaupunkilaisel\u00e4m\u00e4n ja teollisuuden, porvarillisen tapa- ja kulutuskulttuurin, hallinnon ja lain, kansainv\u00e4lisen kaupan ja kolonialismin juuret ja j\u00e4ljet. Taidehallin rakennuksessa on sen yli 150-vuotisen historian aikana toiminut muun muassa paita- ja sateenvarjotehdas sek\u00e4 poliisien kuntosali. Samalla paikalla on ollut aikoinaan raatihuone, eli paikallishallinnon ydin. Ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 kortteleista on l\u00e4htenyt liikkeelle Suomen kaupungistumisen historia ja taidehallin edess\u00e4 avautuu tori, joka on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 kaupan keskus sek\u00e4 kulttuurien kohtauspiste, meriliikenteen luodessa yhteyksi\u00e4 maailmalle jo useiden vuosisatojen ajan.<\/p>\n
Taidehallin avajaisn\u00e4yttely l\u00e4hestyykin nykyhetke\u00e4 juuri t\u00e4ss\u00e4 paikassa kiteytyv\u00e4n historian monis\u00e4rm\u00e4isen prisman kautta. Se pohtii, voiko n\u00e4ist\u00e4 historiallisen kosmopoliittisuuden siemenist\u00e4 t\u00e4lle kohtaamispaikalle kasvaakin alusta tulevaan suuntautuvan kosmopolitiikan kokeiluille \u2013 eli uusille kollektiivisen \u00e4\u00e4neen ajattelun tavoille, jotka eiv\u00e4t vain salli vaan vaativat moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4, hitautta ja empimist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kosmopolitiikka edellytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoa kaikkien niiden l\u00e4sn\u00e4ollessa, joiden maailmaan teot vaikuttavat, kuten filosofi Isabelle Stengers kirjoittaa.<\/p>\n
N\u00e4yttelyn l\u00e4ht\u00f6kohtana on erityisesti Taidehallin paikalle 1400-luvulla perustettu \u2018Maanoikeus\u2019, Ruotsin kuninkaan alainen ensimm\u00e4inen pysyv\u00e4 tuomioistuin Suomen niemimaalla. Oikeus- ja hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n m\u00e4\u00e4rittyminen tiettyyn maa-alueeseen ja t\u00e4h\u00e4n sidottuun kansaan kohdistuviksi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 maaoikeuksien ohella my\u00f6s maan oikeuksista. Se haastaa samalla pohtimaan mit\u00e4 maan ja kansan erottamattomuus voi tarkoittaakaan kiihtyv\u00e4n ilmastokriisin, sukupuuttoaallon ja ksenofobisen nationalismin aikana. Miten maan ja ihmisten oikeudet kietoutuvat yhteen muutoin kuin omistajuuteen perustuen?<\/p>\n
Mik\u00e4li oikeus maahan merkitsee oikeutta elinkelpoiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 monimuotoisen ekosysteemin hyvinvoinnin turvaamista. Ihmisoikeudet n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t t\u00e4ten elimellisesti ymp\u00e4rist\u00f6n oikeuksista riippuvaisina. Laki onkin avannut viime vuosina merkitt\u00e4vi\u00e4 v\u00e4yli\u00e4 niin uhattujen ymp\u00e4rist\u00f6jen ja alkuper\u00e4iskansojen suojeluun kuin fossiilitalouden hillint\u00e4\u00e4n. N\u00e4yttelyn tavoitteena on kuitenkin kannustaa nyrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmiskeskeist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa nykytaiteen keinoin entisest\u00e4\u00e4n ja kysy\u00e4 miten maan oikeuksia voisi l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s ilman kulttuurisidonnaisen oikeusk\u00e4sityksen kehyst\u00e4, kielt\u00e4 ja kartastoa.<\/p>\n
N\u00e4yttelyyn kutsutut taiteilijat ty\u00f6st\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 arjen eri tapoihin ja teknologioihin pureutuen. Miten jumalallisen perspektiivin ja hallinnan illuusion sijaan voisimme tunnistaa samanaikaisesti sek\u00e4 omien tekojemme vaikutus ett\u00e4 otteestamme karkaavien erilaisten maailmassaolon ja tiedon muotojen moni\u00e4\u00e4ninen todellisuus?<\/p>\n
Moderni rationaalinen ihminen on l\u00e4nsimaisen kulttuurin lineaarisen edistyksen ihanteineen pyrkinyt irtautumaan maan ikeest\u00e4. Kaikki maahan liitetty on suljettu tiukkaan hallintaan, tai pois n\u00e4kyvilt\u00e4. Hajoaminen, kierto, kehollisuus on sukupuolittaen, rodullistaen ja ei-inhimillist\u00e4en toiseutettu. N\u00e4yttelyn teokset tarttuvat n\u00e4ihin kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin rajanvetoihin eri tulokulmista ja moninaisin v\u00e4linein. Osa tuo j\u00e4tteen ja j\u00e4t\u00f6kset yksityisyyden verhojen takaa julkiseen keskusteluun, on sitte kyse omista k\u00e4ym\u00e4l\u00f6ist\u00e4mme tai luonnonresurssien riistosta. Toiset kysyv\u00e4t miten voisimme el\u00e4\u00e4 aikaansaannostemme kanssa, huomata niiden olemassaolo ja kantaa vastuu niist\u00e4 \u2013 aina hajoamattomista kertak\u00e4ytt\u00f6materiaaleista laajoihin ekosysteemien muutoksiin.<\/p>\n
Teokset haastavat meit\u00e4 havaitsemaan monimutkaisia vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteita yht\u00e4lailla kiven halkeamisessa kuin ikiroudan sulamisessa, joissa maan eri elementtien ja ihmisten toimien vaikutukset kietoutuvat arvaamattomasti yhteen. Ne my\u00f6s kannustavat tekem\u00e4\u00e4n tuttavuutta ikiaikaisten erilajisten arjen kumppaniemme kanssa, uusien tulokkaiden ohella. Miten havainnoida ja huomioida, kuulla ja n\u00e4hd\u00e4, luoda yhteytt\u00e4 ja kokea yhteenkuuluvuutta toisin?<\/p>\n
Taiteilijat:
\nSimo & Tuike Alitalo, Saara Ekstr\u00f6m, Liinu Gr\u00f6nlund, Terike Haapoja, Harrie Liveart, Saara-Maria Kariranta & Jarmo Ilmari Somppi, Mari Keski-Korsu, Lasse Lecklin, Sari Palosaari, Arja Renell, Leena & Oula Valkeap\u00e4\u00e4
\nN\u00e4yttelyn kuraattori
\nTaru Elfving<\/p>\n
N\u00e4yttelyn oheisohjelmaa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n lauantaina 2.2.2019 ja sunnuntaina 24.2.<\/p>\n
N\u00e4yttelyn yhteisty\u00f6kumppanit ovat Rakennusliike EBC Oy, Ravintola Komppeli, Sarokas Oy ja Scandia Rent Turku.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
MAAN OIKEUS 2.\u201324.2.2019 Uusi Turun taidehalli kasvaa maaper\u00e4lle, jossa kerrostuvat kaupunkilaisel\u00e4m\u00e4n ja teollisuuden, porvarillisen tapa- ja kulutuskulttuurin, hallinnon ja lain, kansainv\u00e4lisen kaupan ja kolonialismin juuret ja j\u00e4ljet. Taidehallin rakennuksessa on sen yli 150-vuotisen historian aikana toiminut muun muassa paita- ja sateenvarjotehdas sek\u00e4 poliisien kuntosali. Samalla paikalla on ollut aikoinaan raatihuone, eli paikallishallinnon ydin. Ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 kortteleista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":208,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false},"categories":[163],"tags":[30,116,119],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/MAAN-OIKEUS-Facebook.jpg","jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paOqsS-4q","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/274"}],"collection":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=274"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13824,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/274\/revisions\/13824"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media\/208"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=274"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=274"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}