{"id":9557,"date":"2020-07-30T10:27:35","date_gmt":"2020-07-30T07:27:35","guid":{"rendered":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/?p=9557"},"modified":"2020-07-30T10:27:35","modified_gmt":"2020-07-30T07:27:35","slug":"esko-valtaoja-kaksikymmentakahdeksan-ajatusta-kuusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/esko-valtaoja-kaksikymmentakahdeksan-ajatusta-kuusta\/","title":{"rendered":"Esko Valtaoja: Kaksikymment\u00e4kahdeksan ajatusta Kuusta"},"content":{"rendered":"

N\u00e4k\u00f6kulma Anna Niskasen n\u00e4yttelyyn ”Hover, float” 21.4.-14.5.2017 Valokuvakeskus Perin galleriassa<\/h4>\n
\n
\n
\n
    \n
  1. Syanotypian keksi suuri englantilainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 John Herschel vuonna 1842. H\u00e4n otti my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n termin photography, valokuvaus. Herschel ei kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4nyt syanotypiaa taivaan valokuvaamiseen, vaan kopioimiseen.<\/li>\n
  2. Ensimm\u00e4inen kunnollisen valokuvan Kuusta otti John William Draper vuonna 1840. Valokuvauksen pioneerit Ni\u00e9pce ja Daguerre olivat yritt\u00e4neet aikaisemmin, mutta heid\u00e4n tekniikkansa ei viel\u00e4 riitt\u00e4nyt. Draper otti my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4isen valokuvan naisen kasvoista.<\/li>\n
  3. Taiteilijoista pisimm\u00e4lle erikoistuneita olivat Kuuta ja planeettoja tarkkailevat t\u00e4htitieteilij\u00e4t. Y\u00f6 y\u00f6n j\u00e4lkeen he odottivat k\u00e4rsiv\u00e4llisesti silm\u00e4 okulaarissa kiinni, ett\u00e4 ilmakeh\u00e4 rauhoittuisi silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ykseksi ja he voisivat piirt\u00e4en vangita n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4. Viel\u00e4 Apollo-astronautitkin matkasivat Kuuhun n\u00e4in tehtyihin karttoihin turvaten. Vasta digivideo pystyi peittoamaan paljaan silm\u00e4n pienten yksityiskohtien n\u00e4kemisess\u00e4.<\/li>\n
  4. 34 000 vuotta vanhassa luunpalasessa uskotaan olevan kaiverrettuna vanhin tunnettu kuukalenteri. My\u00f6s Lascaux\u2019n luolamaalauksissa esitet\u00e4\u00e4n Kuun vaiheet, joskin tulkinnasta kiistell\u00e4\u00e4n.<\/li>\n
  5. On ehdotettu, ett\u00e4 Kuun vaiheet ovat kannustaneet muinaisihmisi\u00e4 kohti loogista ajattelua, ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailman s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyyksi\u00e4, aikaa, syit\u00e4 ja seurauksia.<\/li>\n
  6. Kuu vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme v\u00e4hemm\u00e4n kuin luulemmekaan. Vuorovesi\u00e4 lukuun ottamatta kaikki sitke\u00e4t uskomukset Kuun vaikutuksesta ovat pelkk\u00e4\u00e4 h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4, kuuhulluudesta biodynaamiseen viljelyyn ja, valitettavasti, my\u00f6s ihmissusiin.<\/li>\n
  7. Kuukautisilla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 Kuun kanssa. Niiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen pituus on noin 28 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta vaihtelu on laaja ja kyseess\u00e4 lienee pelkk\u00e4 sattuma. L\u00e4himmill\u00e4 serkuillamme, simpansseilla, kuukautiskierto on 35 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/li>\n
  8. Juutalaisten ikivanha kuukalenteri m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yh\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isemme ja siihen sidottujen kristillisten juhlien paikan. Varhaisin mahdollinen p\u00e4\u00e4si\u00e4issunnuntai on 22.3. (viimeksi vuonna 1818), my\u00f6h\u00e4isin 25.4. kuten k\u00e4y vuonna 2038.<\/li>\n
  9. Viel\u00e4 viisikymment\u00e4luvulla ajateltiin, ett\u00e4 Kuu voisi olla sinkoutunut irti vinhasti py\u00f6riv\u00e4st\u00e4 nuoresta Maasta. Tyyni valtameri olisi ollut repe\u00e4m\u00e4j\u00e4lki.<\/li>\n
  10. Kuu vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme enemm\u00e4n kuin arvaammekaan. Kuu pit\u00e4\u00e4 maapallon py\u00f6rimisakselin vakaana, niin ett\u00e4 se ei vaapu holtittomasti ja aiheuta jatkuvia, el\u00e4m\u00e4lle tuhoisia ilmastonvaihteluita.<\/li>\n
  11. Fantasiakirjassa Viisaan miehen pelko keijuneito Felurian varoittaa Kvothea: \u201dkun kuu on t\u00e4ysi voit viel\u00e4 nauraa, mutta tied\u00e4 ett\u00e4 on my\u00f6s pime\u00e4mpi puoli. viisas mies pelk\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4 vailla suloista kuunvaloa. sellaisena y\u00f6n\u00e4 jokainen askeleesi voi vangita sinut pime\u00e4n kuun vanaveteen ja vet\u00e4\u00e4 sinut huomaamattasi keijujen luo.\u201d<\/li>\n
  12. Vuosisadasta toiseen niin kirjailijat kuin t\u00e4htitieteilij\u00e4tkin uskoivat Kuussa olevan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Moni astronomi uskoi n\u00e4hneens\u00e4 Kuussa asutusta ja kokonaisia kaupunkeja. John Herschelin v\u00e4itettiin jopa n\u00e4hneen lent\u00e4vi\u00e4 kuun asukkeja suurella kaukoputkellaan, mutta kyseess\u00e4 oli vain ovelan lehtimiehen keksim\u00e4 huijaus.<\/li>\n
  13. Modernin tieteiskirjallisuuden is\u00e4 H. G. Wells oli viimeinen merkitt\u00e4v\u00e4 kirjailija, joka kuvitteli Kuuta asutuksi. H\u00e4nen kirjassaan Ensimm\u00e4iset ihmiset Kuussa esiintyi luolissa asustavia \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 seleniittej\u00e4.<\/li>\n
  14. Vuorovedet hidastavat Maan py\u00f6rimisliikett\u00e4, siksi lis\u00e4\u00e4mme aina joskus uutena vuotena karkaussekunnin maailmanaikaan kellojensa tarkkuudella ylpeilevien rolexmiesten kiusaksi. Viisisataa miljoonaa vuotta sitten vuoden pituus oli sama kuin nyt, mutta siihen mahtui 424 vuorokautta.<\/li>\n
  15. Kuu on t\u00e4ysi vain yhten\u00e4 y\u00f6n\u00e4 kuukaudessa. Puolet loppuajasta se on sirppi, toisen puolen vajaa pallo. Kuitenkin maalaustaiteessa esitet\u00e4\u00e4n vain t\u00e4ysikuita tai sirppej\u00e4, puolikuuta pulleampia kuun vaiheita on mahdoton l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Miksi?<\/li>\n
  16. Ennen keinotekoisen valaistuksen aikaa kaikki matkanteko ja yleens\u00e4kin ulkona liikkuminen kuuttomina \u00f6in\u00e4 oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta. Nyt pilkkopime\u00e4 on outo k\u00e4site l\u00e4hes kaikille suomalaisille. Pilkkopime\u00e4ss\u00e4 et todellakaan n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n.<\/li>\n
  17. Kun suurille kaukoputkille jaetaan havaintoaikaa, sit\u00e4 on tarjolla kolmea eri sorttia: pime\u00e4\u00e4, harmaata ja kirkasta, riippuen siit\u00e4, mik\u00e4 on Kuun vaihe. Pime\u00e4 aika on halutuinta ja hankalinta saada, mutta joitakin tutkimuksia voidaan tehd\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ydenkuun aikaan.<\/li>\n
  18. Kuka tahansa voi hankkia itselleen palan kuuta – minullakin on sellainen. Kuusta tulleis- ta meteoriiteista sahattuja pieni\u00e4 siivuja myyd\u00e4\u00e4n netiss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin tuhannen taalan grammahintaan.<\/li>\n
  19. Jos nukkuu t\u00e4ydenkuun paistaessa kasvoille, tulee hulluksi. T\u00e4m\u00e4 on totta, serkkuni Pekka opetti sen minulle.<\/li>\n
  20. \u201dKuuhut paistaa kelme\u00e4sti, kuollut ajaa keve\u00e4sti \u2013 etk\u00f6s piikanen pelk\u00e4\u00e4?\u201d<\/li>\n
  21. Oma Kuumme on eloton, mutta astrobiologit katselevat toiveikkaina aurinkokuntamme\u00a0muita kuita, kuten Enceladusta, joiden paksun j\u00e4\u00e4kuoren alla velloo Saturnuksen vuorovesivoiman l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4 meri.<\/li>\n
  22. On oikeitakin kuuhulluja. He h\u00f6rh\u00f6ilev\u00e4t netin keskustelupalstoilla ja v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 koko\u00a0Apollo-kuuohjelma, tai kenties kaikki avaruuslennot, ovat huijausta.<\/li>\n
  23. Hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa olisi mahdollista rakentaa tikapuut Maasta Kuuhun, kun Maan vuorokausi on hidastunut kuunkierron mittaiseksi ja Kuu pysyy aina samassa\u00a0kohden taivasta. Brian Aldissin tieteisromaanissa Kasvihuone j\u00e4ttil\u00e4ish\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat kutoneet verkkonsa Maan ja Kuun v\u00e4lille.<\/li>\n
  24. Bysanttilainen historioitsija Prokopios kertoi Aristoteleen hukuttaneen itsens\u00e4, koska h\u00e4n\u00a0ei osannut selitt\u00e4\u00e4 vuorovesien synty\u00e4. Valitettavasti, tai filosofin kannalta onneksi, tarina\u00a0ei ole totta.<\/li>\n
  25. Nuori mies istui laiskana puutarhassa ja n\u00e4ki omenan putoavan puusta. Silloin h\u00e4n oivalsi,\u00a0ett\u00e4 my\u00f6s taivaalla n\u00e4kynyt Kuu putoaa koko ajan kohti Maata saman kaikkialla vallitsevan vetovoiman ansiosta. Isaac Newton oli maailmanhistorian suurin nero, joka my\u00f6s selitti vuorovesien syntymekanismin gravitaation avulla.<\/li>\n
  26. P\u00e4iv\u00e4t\u00e4r ja Kuutar olivat suomalaisen muinaisuskonnon Auringon ja Kuun jumalattaret, kenties yksi ja sama. Useimmissa mytologioissa Aurinko ja Kuu ovat mies- ja naispuolisia jumaluuksia, eiv\u00e4t samaa sukupuolta. Useimmiten Kuu on nainen.<\/li>\n
  27. Kuunsirpin sakarat osoittavat tietysti aina poisp\u00e4in Auringosta. (On hauska harraste bongata taideteoksia, joissa t\u00e4m\u00e4 mokataan.) Taiteessa ja symboliikassa Kuun sirppi osoittaa paljon useammin oikealle kuin vasemmalle. Miksi?<\/li>\n
  28. \u201dRachkoi Cuun mustaxi jacoi\u201d, kertoi Mikael Agricola suomalaisista muinaisjumaluuksista. Tarinoissa Rahko kiip\u00e4\u00e4 tikapuita Kuuhun ja tervaa sen. Onko hindujen kuunsy\u00f6j\u00e4 Rahu sama kuin suomalaisten Rahko?<\/li>\n<\/ol>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
    \n
    \n
    \n
    Esko Valtaoja on Turun yliopiston\u00a0avaruust\u00e4htitieteen emeritusprofessori.<\/h6>\n<\/div>\n
    \"\"<\/a>kuvat:
    \nylh\u00e4\u00e4ll\u00e4: Anna Niskanen \/ installaatiokuva n\u00e4yttelyst\u00e4
    \nalhaalla: Anna Niskanen \/ Hover, 2015<\/h6>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    N\u00e4k\u00f6kulma Anna Niskasen n\u00e4yttelyyn ”Hover, float” 21.4.-14.5.2017 Valokuvakeskus Perin galleriassa Syanotypian keksi suuri englantilainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 John Herschel vuonna 1842. H\u00e4n otti my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n termin photography, valokuvaus. Herschel ei kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4nyt syanotypiaa taivaan valokuvaamiseen, vaan kopioimiseen. Ensimm\u00e4inen kunnollisen valokuvan Kuusta otti John William Draper vuonna 1840. Valokuvauksen pioneerit Ni\u00e9pce ja Daguerre olivat yritt\u00e4neet aikaisemmin, mutta heid\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":9559,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false},"categories":[249],"tags":[251,252,240,869,85,121],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/Anna-Niskanen-n\u00e4yttelydokumentaatio-1920-7.jpg","jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paOqsS-2u9","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9557"}],"collection":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9557"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9557\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9734,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9557\/revisions\/9734"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9559"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9557"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9557"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidehalli.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}