Tervetuloa avajaisiin torstaina 8.5. klo 17.00–19.00!
Opastus Vanhan kaupungin juhlan päivänä lauantaina 14.6. klo 13.00.
Termi reliefi – kohokuva – juontuu latinankielisestä verbistä relevare, joka tarkoittaa ”nostamista” tai ”uudelleen kohottamista”. Samaan tapaan tämän näyttelyn teokset nostavat esiin valokuvamateriaalia julkisista ja yksityisistä queer-arkistoista. Samasta alkuperästä tulee myös englannin kielen sana relief, jota käytetään kuvaamaan helpotuksen tunnetta huolten taakan keventyessä.
Teokset ovat valokuvallisia, mutta eivät kuitenkaan valokuvia tai kuvia itsessään. Reliefeinä ne tutkivat ja kääntävät veistetyn kuvapinnan ideaa, luoden syvyyttä ja tilallisuutta valon, värin ja varjon keinoin. Pigmentit vaikuttavat valettujen teosten läpinäkyvyyteen ja samalla muuntavat alkuperäistä valokuvamateriaalia, korostaen kuvien olemassa olevia sävyjä ja tunnelmia. Teokset suojelevat kuvattuja kohteita täydeltä näkyvyydeltä ja tarkastelulta, liukuen abstraktion, figuratiivisuuden ja kerronnan välillä. Tämä havaintojen liike venyttää valokuvien ajan ja tilan nykyhetkeen.
Valokuvan kohtaaminen arkistossa tai galleriatilassa voi joskus olla syvästi koskettavaa – kuva puhuttelee katsojaa. Roland Barthes kuvaa ilmiötä punctumiksi, hetkeksi, jossa jokin studiumin ulkopuolinen elementti ”lävistää ja haavoittaa” katsojan (Camera Lucida: Reflections on Photography, 1980). Se liittyy myös valokuvan kykyyn paljastaa ajan kuluminen. Näyttelyn teosten äärellä katsoja voi huomata, että kuvien taustalla olevien kerrosten ja merkitysten avautuminen vaatii aikaa — vähitellen hahmottuvat niiden limittymiset, irtaantumiset ja äänet, jotka nousevat esiin ”poissuljetusta”.
Näyttelyssä käytetty kuvamateriaali on peräisin Werstaan LGBTIQ+-arkistosta Tampereelta, yksityisestä arkistosta Helsingistä sekä IHLIA-arkistosta Amsterdamista. Näyttelyn nimen asteriskimerkintä * viittaa taustalla olevan valokuvamateriaalin historialliseen luonteeseen. Herkkien arkistokuvien kanssa työskentely edellyttää erityistä vastuullisuutta ja herättää kysymyksiä, kuten: kenellä on oikeus käyttää ja käsitellä materiaalia? Yksiselitteisiä vastauksia ei ole. Taiteelliset interventiot queer-arkistoihin voidaan nähdä dialogina historiallisen materiaalin ja taiteellisen herkkyyden välillä.
Oscar Eriksson Furunes luo tilallisia installaatioita, jotka pohtivat suhteita queer-menneisyyksiin, nykyhetkiin ja tulevaisuuksiin. Vuonna 2024 hänelle myönnettiin merkittävä norjalainen vuosittainen nykytaiteen palkinto Høstutstillingsprisen teoksesta ’night watch’, joka oli esillä Kunstnernes Husissa Oslossa. Toinen installaatio, ’light blue’, oli kevättalven 2025 osana Jacob Fabriciuksen kuratoimaa Malmön taidemuseon näyttelyä Setting The Tone of the Exhibition. Oscarin puoliso, Juho Antti Eerola, on merkittävä tukija ja yhteistyökumppani sekä suurten installaatioiden että tämän näyttelyn toteutuksessa.
