Teemu Korpelalle taiteellinen prosessi on keino harjoittaa oman elämän pohdintaa tavalla, joka mahdollistaa paremman elämän rakentamisen itselle ja muille. Lähtökohta parempaan elämään on ymmärtää todellisuutta jossa elää. Korpelan teokset syntyvät prosessissa, jossa hän pyrkii ymmärtämään omia kokemuksiaan ja niitä tuottavien voimien suhdetta.
“Mahdollisuus tarkastella oman psyykkeeni sisältöjä teosten muodossa paljastaa minulle kokemusteni perustassa olevia vaikuttajia, jotka arjessa piiloutuvat yhteiskunnan jokapäiväisyyteen. Taide on aina poeettinen tulkinta pohdinnan kohteesta. Poetiikan funktio on pyrkiä sisällyttämään tarkasteluun kokemuksellista informaatiota, joka katoaa datan ja logiikan jäykissä ketjuissa, samoin kuin havainto valosta katoaa, kun se esitetään meille prismana.
Teosten kautta tapahtuva pohdinta on henkilökohtaista, eivätkä ne voi ratkaista maailmasuhdetta kenenkään toisen puolesta. Mutta koska maailma ja visuaaliset elementit, joilla annan kokemuksille muotoa, on jaettu, teoksilla on mahdollisuus houkuttaa myös katsojaa miettimään omien kokemustensa ja merkitystensä sosiaalista perustaa. Toisinaan visuaalisten merkkien järjestyksessä uudelleenkohtaa oman kulttuurisen identiteettinsä tavalla, joka korjaa eettistä suhdetta ympäröivään todellisuuteen ja itseensä.”
Teemu Korpelan (1980) taiteellista prosessia on määrittänyt käsitteellinen lähestyminen maalaustaiteen kuvastoihin ja materiaalien mahdollisuuksiin. Ideat saavat alkunsa yleensä eksistentiaalisesta pohdinnasta. Korpela on esittänyt viime vuosina pääasiallisesti suurikokoisia maalauksellisia installaatioita, mutta on edellisissä näyttelyissään myös yhdistänyt laajasti erilaisia kuvataiteen ilmaisuja.
Korpela on pitänyt aktiivisesti näyttelyitä vuodesta 2005 asti, ja teoksia on ollut esillä Suomessa, U. S. A:ssa, Britanniassa, Ruotsissa, Latviassa ja Slovakiassa.
Korpelan teoksia on Kiasman (Kansallisgalleria ja Seppo Fräntin kokoelma), Valtion, Suomen Taideyhdistyksen, Tampereen taidemuseon, Turun taidemuseon (Lars Göran Johnssonin kokoelma), Lappeenrannan taidemuseon, Imatran taidemuseon ja Paulon säätiön kokoelmissa.
