I want to belong to the living (Tahdon olla elävä) on Anna Hillbomin, Isfrid Angard Siljehaugin ja Ann-Catrin Olssonin yhteisnäyttely. Meitä yhdistää kiireellinen tarve menneisyyden uudelleenluennalle kosketusaistin näkökulmasta, jossa kunkin taiteilijan teosten tekijyys hetkittäin hämärtyy, hetkittäin on näkyvissä. Turun Taidehallin näyttelyyn haluamme tuoda uusia teoksia, jotka mahdollistavat esineen, taiteilijan ja tekijyyden välisen leikin galleriatilassa sekä myös laajemmassa mielessä historiankirjoituksessa. Taidehistorian, arkkitehtuurin, mytologian ja ruumiin elementtien käyttö mahdollistaa henkilökohtaisen aikakäsityksen, murroksen kronologiassa – ja tätä kautta tuo esiin jotain mahdollista mystistä, kikatuksen, jotain ihonlämpöistä.
I want to belong to the living ilmaisee halua herättää henkiin menneisyydestä sovellettuja fragmentteja. Kanavoituina ja muunnettuina niistä tulee eloon heränneitä sirpaleita jostakin epämääräisesti tutusta. Otsikko viittaa ruumiin kaipaukseen kohti ikuisuutta. Kyseessä on fantasia veistoksista, jotka haluavat tulla kosketetuiksi; kuten John Berger etsii kreikkalaisiin veistoksiin kätkeytyvää elävää.
– Kaikki Kreikasta varastetut veistokset, jotka nyt ovat ulkomaisissa museoissa, ovat oudon epäaistillisia, ja tämä on yksi syy siihen, miksi ne kuuluvat tänne (Kreikkaan). Taiteen aistillisuus on eräällä tavalla osallistumisen, kehon ja luonnon yhteenkuuluvuuden ylistystä. Täällä sellaista yhteenkuuluvuutta ei ole. Klassisten kuvanveistäjien etsimät kuuluisat ideaalit olivat itse asiassa lohtua kehon yksinäisyyteen. Minusta vaikuttaa nyt, että kaikista noista veistoksista välittyi hyvin hallittua, loputonta kaipausta.
John Berger
The Island Sifnos (Sifnoksen saari)
Anna Hillbom (s.1983 Jällivaara, Ruotsi ) on opiskellut Gerrit Rietveld Academiessa Amsterdamissa ja Umeå Konsthögskolassa.
Yksinkertaisten ja leikkisien muotojen kautta Anna Hillbom pyrkii tuomaan esiin haurauden ja voimakkuuden tunnun. Arkaaisia eleitä, arkeologisia löytöjä ja jokapäiväisiä esineitä on muokattu etäisesti tuttuihin muotoihin. Messinkiä, kipsiä, keramiikkaa ja puuta on työstetty siten, että materiaalin sisäinen laatu ja mahdollinen mystisyys tulee esiin.
Isfrid Angard Siljehaug (s.1986 Trondheim, Norja) on kuvataiteilija ja kutoja, joka asuu ja työskentelee Amsterdamissa. Hänen taiteellinen työnsä koostuu jatkuvasta kulttuuriperinnön ja kuvien tutkimuksesta ja uudelleentulkinnasta. Hän murtautuu menneeseen aikaan suhtautumalla uteliaasti sekä tekstiilin historiaa että maailmassa olemisen fyysistä kokemusta kohtaan.
Isfrid Angard Siljehaug on opiskellut Gerrit Rietveld Academiessa Amsterdamissa ja Haagin Kuninkaallisesssa Akatemiassa. Vuosina 2017–2019 hän opiskeli kankaankudontaa De Ambachtelijke Weverijssa Amsterdamissa.
Ann-Catrin Olsson työskentely keskittyy kysymykseen siitä, onko mahdollista muodostaa yhteys vieraan materiaalin liikkeeseen ja liikkumattomuuteen oman ruumiillisen kokemuksen kautta sekä siihen, miten kehon suoritusta parantavat apuvälineet vaikuttavat tuohon ymmärrykseen. Voinko ymmärtää liikettä, jota oma ruumiini ei pysty suorittamaan? Ann-Catrin työskentelee veistosten ja installaatioiden parissa käyttäen materiaaleja, jotka joko kantavat liikettä itsessään, kuten nuori koivu, aalto tai ajopuun pala; tai materiaaleja, joilla on selkeä funktio suhteessa ruumiiseen kuten funktionaaliset tekstiilit, esimerkiksi heijastava kangas tai verkko.
Ann-Catrin Olsson asuu ja työskentelee Gävlessä, Ruotsissa. Hän suoritti kuvataiteen maisterin tutkinnon Uumajan taideakatemiassa 2015.
Näyttelyä ovat tukeneet Iaspis/Swedish Arts Council ja Nordisk Kulturfond ja Kulturfonden.
